mua väsyttää mut en tietentahtoen nuku
koska mun mielessä pyörii nii paljon ristiriitasia ajatuksia
ääripäästä toiseen ja läheisestä tuiki tuntemattomaan.
mua turhauttaa ajatella näitä asioita, koska oon ihan onnellinen tässä missä olen
oon tyytyväinen asioihin
miks sitten ajattelen niin moninutkaisesti ?
mulla on jo kaikki mitä kaipaan, miks haluan lisää ?
onks tää merkki siitä et mun pitäis
pocanhontasina kuunnella mun "sydämen ääntä" joka on yhtä selkee ku Ättäri keskustassa pää betoniporsaassa
vai tyytyä tilanteeseen tällaisenaan.
toisaalta kummassakin on kouluttavat kohtansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti